Islam esiin liput roihuten

– Muhammed-pilakuvakohun myönteisenä puolena voi nähdä sen, että monet lehdet julkaisivat taustoittavia artikkeleja islamilaisuudesta. Näin tietoisuus muslimikulttuurista lisääntyi, sanoi julkistamistilaisuudessa puhunut kuvajournalismin lehtori Anssi Männistö.

Männistön vuosikirja-artikkeli tarkastelee suomalaisten lehtien asennoitumista profeetta Muhammedista julkaistujen karikatyyrien aiheuttamaan liikehdintään. Kohu alkoi Tanskasta keväällä 2006. Männistön mukaan suomalainen lehdistö ei ole ollut poikkeuksellisen varovainen asiaa käsitellessään. Tarkastelujaksolla esimerkiksi Saksassa Muhammed-kuvia ja -karikatyyreja on julkaistu huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.

Suomalaisissa lehdissä oli havaittavissa suuria asenne-eroja. Asennekartan ääripäissä olivat sananvapautta puolustanut Pohjalainen ja muslimien reaktion oikeutusta kannattanut Lapin Kansa. Männistö esitti kysymyksen, millainen arvopohja on lehdessä, joka esittää Muhammed-kohun ainoastaan aggressiivisten mellakka- ja lipunpolttokuvien kautta.

– Kohun yhteydessä voidaan pohtia, kumpi on loukkaamattomampi asia, sananvapaus vai uskonnollinen tunne.

Elina Katajamäki